Peliruukku

Online

Striimiputki ONLINE!

twitch.tv/peliruukku

Agony

Kickstarterista alkunsa saanut Agony julkaistiin viimein helvetillisen teemansa kanssa. Peliä on monet odottaneet raa-an ja sensuroimattoman luonteensa takia, mutta pystyykö peli näyttämään helvetin valoisatkin puolet ja demonien alastoman loiston vai onko peli nimensä tavoin täyttä tuskaa?

Helvetin portit

Peli alkaa hyvin kliseisesti, sillä olet menettänyt muistisi ja helvetin portit ammottavat edessäsi. Tavoitteenasi on taistella erilaisia demoneja vastaan ja löytää tie ulos helvetistä. Samalla voit saada selville kuka olit maan päällä. Tarina on hyvin yksinkertainen, eikä tarjoa minkäänlaisia yllätyksiä ja kiinnostus tarinaan lopahtaa nopeasti. Jaksotus on huonosti tehty ja välivideoissa joristaan yleensä täysiä turhuuksia. Pelin muut ongelmat pilaavat pienimmätkin kiinnostuksen jyväset, mutta tarina ei välttämättä ole tärkeä, jos miljöö ja pelattavuus toimivat.

Pelissä seikkaillaan tietenkin helvetin synkissä ja karmaisevissa onkaloissa. Ongelmana on vain, että alueet ovat niin pimeitä, ettei eteensä juurikaan näe ja kirkkauden nostaminen ei auta hirveästi ja valoisan paikan tullen sokaistuu välittömästi. Alueissa tarvitsee yleisesti vain löytää oikea reitti, joka vie jonnekin, mutta joskus esteenä on muunlaista ratkaistavaa. Pulmanratkonnaksi tätä ei voi sanoa, sillä yleisesti esteiden ohittaminen koostuu yritys ja erehdys tyylisistä tilanteista tai esineiden noutamisesta. Nämä ovat hyvin itseääntoistavia ja jäin yhteen alueeseen jumiin tunniksi, vaikka olin varma miten alueen arvoitus ratkastaisiin. Peli päätti, ettei päästä minua eteenpäin ja vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen peli suostui päästämään minut eteenpäin. Oikean tien löytämisessä sinua auttaa pieni valopallo, joka näyttää tien hetken aikaa, mutta näitä voi käyttää vain rajoitetusti ja lisäkäyttöjä saa löytämällä erilaisia pieniä patsaita. Matkalla vastaan voi tulla myös erilaisia demoneja, joista ensimmäiset ovat sokeita, mutta kuulevat kaiken hyvin selvästi. Näiden ohi täytyy hiipiä ilman soihtua ja niiden lähestyessä täytyy pidättää hengitystä. Alussa demoneilta piileskeleminen on hyvin intensiivistä ja jännittävää, mutta peli pilaa tämän pian. Peli antaa sinulle voiman hallita demoneita tietyn ajan ja näin pääset helposti eteenpäin, eikä sinun tarvitse murehtia kuolemisesta. Tämä helpottaa peliä liian paljon ja vie kaiken hauskuuden hiippailulta. Voit myös lyödä soihdun avulla, mutta tämä on aivan turhaa, sillä melkein kaikki viholliset tappavat sinut hetkessä. Voit myös kehittää kolmea taitoasi härskien omenoiden avulla. Nämä kolme taitoa ovat hiljaisemman äänen pitäminen, hengityksen pidättäminen ja että voit olla pidempään henkiolentona. Pelistä löytyy kuitenkin muutama hieno idea, jotka kärsivät kaiken muun takia. Jos demoni tappaa sinut, et kuole heti vaan voit leijailla henkimuodossa hetken ja etsiä jonkun toisen ihmisen helvetistä ja hallita häntä. Jos et kuitenkaan löydä ketään, joudut jatkamaan edelliseltä jatkopaikalta ja mikäli kuolet samassa kohdassa kolme kertaa, sinut lähetetään sitäkin edelliselle jatkopaikalle. Näistä kahdesta ideasta pidin itse mutta valitettavasti kaikki muut asiat pilaavat nämä.

Häirintää. Kidutusta. Arja Korisevaa?

Pelistä löytyy myös Agony- ja Succubus-pelimuodot. Agony-muodossa yrität selvitä aina yhden tason kerrallaan satunnaisesti generoidussa paikassa, samalla suorittaen sivutehtäviä, kuten esimerkiksi tapa kolme demonia tai löydä tietty huone. Pelimuodossa on myös vain yksi elämä, joten kuolemasta täytyy aloittaa kokonaan alusta. Kentät ovat hyvin tylsähköjä ja sivutehtävät tuntuvat turhilta. Onneksi peliä ei enää päivityksen jälkeen tarvitse läpäistä päästäkseen pelaamaan tätä, mutta valitettavasti itseni täytyi. Succubus-pelimuoto on kaikista pelimuodoista mielenkiintoisin, mutta kärsii pahasti pelin jatkuvista ongelmista. Tätä ei myöskään auta se, että sinun täytyy läpäistä peli ennen kuin tämä avautuu ja periaatteessa koko pelimuoto on vain pelin uudelleenläpäisemistä Succubuksena. Onneksi etenet eri alueiden kautta, joten täysin samanlainen läpipeluu ei ole kyseessä. Voit myös vihdoinkin hyökätä vihollisten kimppuun. Olet myös paljon nopeampi kuin tarinamuodossa, mutta mikäli menet liian nopeasti peli pysäyttää sinua jatkuvasti, sillä seuraava alue ei ole vielä latautunut. Tämä pelimuoto olisi voinut olla hyvä, mutta tekniset ongelmat ja turha työ pilasivat sen täysin. Pelistä löytyy myös todella paljon kerättävää ja voisin melkein sanoa, että liikaa, mutta tämä johtuu varmasti siitä, että peli ei innosta keräilyyn millään tavalla. Erilaisia loppuja löytyy myös paljon, mutta pelin täytyisi olla ensiksi kiinnostava. Hyviä asioita silti, jos pelistä sattuu tykkäämään.

Ikuinen kadotus

Kontrollit ovat hirveät ja pelattavuus surkea. Liikkuminen ei ole yhtään sulavaa ja olet alituiseen jumissa eri paikoissa. Joudut monesti jumiin pelkästään ylämäkiin ja sinun täytyy hyppiä päästäksesi huipulle. Henkiolentona joudut myös useasti seinän sisälle ja samalla kun otat ihmisen haltuusi, voi olla, ettei hahmo nouse ollenkaan ja ainoa asia minkä voit tehdä, on aloittaa alue alusta. Peli on bugeja täynnä ja nämä syövät nautintoa paljon. Kuvataajuus tökkii myös ahkerasti kaikissa paikoissa.

Yllätykseksi peli näyttää hirveältä ja tämä ei ole hyvä asia, vaikka kyseessä on helvetti. En ole pitkään aikaan nähnyt näin hirveän näköistä peliä ja yksi iso syy tähän on valotus. Paikat ovat yleensä pimeitä ja monilla eri asioilla ja hahmoilla on valkoinen kiiltävä reuna jostain kummasta syystä. Kun kohteita pääsee viimein näkemään kunnolla, ne ovat todella tökerösti tehty. Tähän liittyen löysin kuitenkin yhden hyvän asian ja se oli, että alussa saatiin luotua hyvin tunnelma, mutta se ei kestänyt kauaa. Musiikki itsessään on hyvin geneeristä kuorojännitysmusiikkia, mutta tämä ei ole huono asia sillä se ei ole huonoa. Se ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistäkään, mutta ainakaan sen kanssa ei mokailtu.

Yhteenveto

Agony on täydellinen esimerkki hyvästä ideasta, mutta hirveästä toteutuksesta. Pelistä ei paljoa kehumista löydä, sillä tarina on tylsähkö, eteneminen on pelkää kidutusta, kontrollit ovat hirveät ja pelistä tulee alun jälkeen täyttä tuskaa. Peli näyttää hirveältä, ruudunpäivitys pomppii miten sattuu ja musiikki on kohtalaista. Lukuisat bugit ja pelin kaatumiset eivät myöskään auta tätä asiaa. Pelistä saa hakemalla hakea hyvää sanottavaa, mutta itse löysin kolme positiivista asiaa. Tai jotka ovat idea tasolla positiivisia. Kaksi liittyvät kuolemiseen ja jatkopisteisiin ja kolmas on Succubus-muoto. Pelin toteutus pilaa kuitenkin nämä ideat täysin. En voi suositella peliä kenellekkään muulle kuin niille, jotka haluavat kiduttaa itseään huonojen pelien avulla ja tällöinkin peli kannattaa ostaa tuntuvasta alennuksesta. Tästä olisi voinut tulla peli, jossa näytetään helvetti sensuroimattomassa loistossaan ja demonit kirmaavat tissit heiluen tulisilla kivillä, mutta se mitä siitä jäi käteen helvetillinen tuska.

Kiitos Koch Media Nordicille pelin arviokappaleesta.