Peliruukku

Online

Striimiputki ONLINE!

twitch.tv/peliruukku

Bayonetta 1 + 2

Ensimmäinen Bayonetta julkaistiin vuonna 2010 Euroopassa ja se sai jatkoa vuonna 2014 Wii U:lla julkaistun Bayonetta 2:n kautta. Nyt molemmat on julkaistu Nintendo Switchille yhtenä pakettina, joista Bayonetta 2 on saanut pieniä parannuksia. Onko nyt jälleen aika seurata noidan vilkkaita seikkailuja vai olisiko tällä kertaa hyvä vaihtoehto vain odottaa sarjan kolmatta osaa?

Noidan seikkailut

Tarina alkaa, kun päähenkilömme Bayonetta löydetään järven pohjasta. Bayonettalla ei ole kuitenkaan mitään muistoja menneisyydestään, mutta hänellä on kuitenkin toinen puolisko esineestä, jota kutsutaan maailman silmiksi. Bayonetta saa kuitenkin vihiä esineen toisesta puoliskosta Enzo-nimiseltä kaverilta ja ottaa suunnaksi Vigrid-nimisen kaupungin. Täällä Bayonetta tapaa monenlaisia hahmoja, kuten Jeannen, Lukan tai vanhan tutun Rodinin, joilla jokaisella on omanlaisensa rooli Bayonettan historiassa. Tarina osaa olla paikka paikoin kiinnostava, mutta kokonaisuudessaan se ei ole kummoinen. Tarina seuraa hyvin ennalta arvattavaa linjaa ja suurimman osan osaa arvata ennakkoon.

Bayonetta 2 alkaa muutaman kuukauden ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen, jossa ystävämme Bayonetta, Enzo ja Jeanne ovat jouluostoksilla, kunnes vaara yllättää yhtäkkiä ja enkelit tulevat taivaalta tervehtimään ystäviämme. Enkelit tulivat tällä kertaa hakemaan Bayonettan päätä.. Apuun saapuu The Gates of Hellin baarimikko ja oma joulupukkimme Rodin, kuka antaa Bayonettalle joululahjaksi uudet aseet. Tästä alkaakin matka tuntemattomaan ja nähtäväksi jää kuka tällä kertaa kaipaa pelastusta ja rökittämistä. Tarina ei ole ensimmäisen osan tavoin kummallinen, mutta sitä on mukava seurata pelin edetessä. Tarina on myös ennalta arvattava, mutta tämä ei vie peliltä paljoa pois, koska peli painottuu pitkälti toimintaan.

Hakkaa ja sivalla

Molemmat pelit ovat hack and slash tyylisiä ja peleissä rökitetään vihollisia erilaisilla aseilla ja taidoilla, joita saa pelin edetessä. Pelien pelattavuutta voi verrata hyvin esimerkiksi Devil May Cry -sarjaan, sillä Bayonetta 1:llä on sama ohjaaja kuin ensimmäisellä Devil May Cry -pelillä. Pelit etenevät yksinkertaisesti matkustamalla paikasta toiseen ja eteen tulee aina silloin tällöin vihollisia tai tasoloikka pätkiä, vastuksien ja välivideoiden lomassa. Molemmat pelit ovat hyvin pitkälti identtisiä taisteluiltaan liikkeiden, Witch Timen eli hidastuksen ja Torture Attackkien osalta, mutta yksi ero löytyy. Bayonetta 2:ssa on käytettävissä Umbran Climax -taito, jonka avulla voi tehdä voimakkaampia iskuja tietyn aikaa. Tämän käyttämiseen tarvitaan yksi täysi mittari taikavoimaa. Molemmissa peleissä voi myös valmistaa erilaisia esineitä maailmalta saaduista materiaaleista, joista saa esimerkiksi lisää taikavoimaa tai terveyttä. Pelien kauppana toimii paikka nimeltä The Gates of Hell, jossa Rodin myy kaikenlaisia tavaroita, joita ostetaan pelin valuutalla nimeltä Halo ja oikeastaan ainoat asiat mitä ei pysty suoraan ostamaan ovat aseet. Aseita taas saa, kun vie Rodinille kentistä löytämiä vinyylilevyjä. Joskus niitä voi löytää kokonaisina, mutta joskus taas niitä löytää palasina. Kun kauppaan on viety vinyylilevy, niin silloin voi ostaa uuden aseen. Kaupasta voi myös ostaa itselleen eri asuja, joista joissakin on erilaisia avusteita ja jotkut taas ovat vain sitä varten, että voisi näyttää hieman nätimmältä. Ensimmäisessä pelissä on pieni minipeli, jossa voi ampua enkeleitä kentistä saaduilla luodeilla. Enkeleistä saa pisteitä, joita voi vaihtaa esineisiin tai muuttaa ne haloiksi. Tämä poistettiin kokonaan Bayonetta 2:sta, mutta se ei ole mitenkään erityisen tärkeä ominaisuus pelissä.

Bayonetta 2:n Tag Climax pelimuoto on tavallaan erilaisten haasteiden suorittamista. Peliä voi pelata joko tietokone vastustajan kanssa tai kaverin kanssa. Yhteensä 53:sta kortista valitaan aina yksi kortti, kun edellinen on suoritettu aina kuuteen korttiin asti. Kortteja avataan pelin tarina pelimuotoa pelaamalla ja muilla tiettyjen kriteereiden suorittamisella. Myös Tag Climaxia pelaamalla voi saada uusia kortteja. Jokaisessa kortin haasteessa tapellaan vihollisia vastaan, jotka riippuvat vaikeustasosta. Kortin valinnassa valitseva pelaaja päättää vaikeustason lyömällä vetoa ja riippuen kuinka paljon Haloja laittaa likoon. Haasteissa tapellaan co-op kaverin kanssa pisteistä ja se kenellä on eniten pisteitä voittaa ja saa pitää Halot, joista lyötiin vetoa ja samalla saa valita seuraavan kortin. Tässä pelimuodossa on yllättävän hauska pelata eikä siihen heti kyllästy. Jos haastetta haluaa, niin voi yrittää mennä kaikki vaikeimmalla vaikeustasolla.

Onks tukka hyvin?

Kontrollit toimivat hyvin molemmissa peleissä, mutta Bayonetta 2:n kontrolleissa on yksi asia paremmin kuin edellisessä osassa. Ensimmäisessä osassa Evade ja Lock-on komennot ovat sijoitettu vierekkäin ZR- ja R-nappeihin, joka ei tunnu kovin optimaaliselta ainakaan Joy-Con ohjaimilla. Bayonetta 2:ssa nämä komennot ovat kuitenkin sijoitettu ZR- ja ZL-nappeihin, joka tuntuu paljon paremmalta ja Bayonetta 2:ssa voi vielä valita neljästä eri näppäin asetelmasta, jota ei ensimmäisessä osassa ole. En ymmärrä miksi kontrolleja ei voitu laittaa samanlaisiksi viimeistään tässä vaiheessa, mutta niihin onneksi tottuu pian. Molempia pelejä voi myös pelata pelkästään kosketusnäytön avulla, joka toimii hyvin, mutta pelejä on paljon hauskempi pelata ohjaimilla. Pelit toimivat hyvin niin telkkarista katsottuna kuin Switchin näytöltä pelattuna.

Molemmat pelit näyttävät todella hienoilta, mutta Bayonetta 2 on saanut pieniä parannuksia niin grafiikan kuin kuvataajuuden osalta. Graafisia parannuksia on vaikea havaita vaikka katsoisi Wii U- ja Switch-versioita vierekkäin, mutta suurin parannus tulee kuvataajuden osalta, joka auttaa peliä pyörimään sulavasti sen kummempia nykimisiä. Musiikki on myös peleissä todella hienon kuuloista, joka kuuluu hyvin kappaleista Fly Me To The Moon, After Burner ja Tomorrow is Mine. Ääninäyttely on peleissä myös todella hyvin tehty ja peleissä voi valita tällä kertaa myös japaninkielisen ääninäyttelyn, jota ei ollut Bayonetta 1:n alkuperäisessä versiossa. Japaninkielinen ääninäyttely on myös hyvin tehty, mutta tässä tapauksessa englanninkielinen ääninäyttely on parempi, sillä pelit on alunperin tehty englanniksi.

Kerättävää ja tehtävää löytyy peleistä pitkäksikin aikaa. Peleissä voi kerätä noidan sydämiä tai kuu helmiä, joilla nostetaan maksimi terveyden tai taian määrää. Peleihin on myös sijoitettu haaste huoneita, jotka ovat Bayonetta 1:ssa nimeltä Alfheim ja Bayonetta 2:ssa Muspelheim, joista voi saada joko sydämen tai helmen. Peleissä on myös variksia, joita keräämällä saa Umbran Tears of Bloodeja, jotka kerättyään saa yhden esineen. Pelissä on myös Bewitchmenttejä, jotka toimivat samaan tapaan kuin trophyt tai achievementit ja niitä saa samaan tapaan tekemällä jotain tiettyä esimerkiksi kukista 40 vihollista tällä tyylillä tai mene peli läpi vaikeimmalla vaikeustasolla. Bayonetta 2:ssa on myös amiibo-tuki, jonka avulla voi avata asusteita tai saada haloja, riippuen amiibosta.

Yhteenveto

Bayonetta 1 + 2 on mukava kahden pelin kokoelma, josta saa rahoilleen vastinetta pidemmäksikin aikaa. Pelit tuntuvat kaikkien näiden vuosien jälkeenkin hauskoilta ja ne ovat vanhentuneet hyvin kahdeksan ja neljän vuoden aikana. Tarina ei ole kummassakaan pelissä kummallinen, mutta ne tuovat hauskaa seurattavaa peliin ja rakentavat hahmoja. Peli sisältää kaikkea moottoripyöristä seksikkäisiin naisiin, joten monipuolisuutta riittää. Pelattavuus on rautaa, joka ei ole ihme Hideki Kamiya ja PlatinumGamesin ansiosta. Kontrollit ovat myös hyvin tehty lukuunottamatta ensimmäisen osan kahden komennon huonoa sijoitusta. Pelit näyttävät hyvältä ja vaikka Bayonetta 2:n graafinen parannus ei kaunistanut peliä paljoa, niin se ei haittaa, sillä peli näytti jo valmiiksi hyvältä. Molemmat pelit pyörivät myös sulavasti ja toinen osa pyörii paremmin kuin aikaisemmin parannuksen ansiosta. Peleistä löytyy myös kerättävää ja tehtävää pidemmäksikin aikaa kerättävien esineiden ja haaste huoneiden ansiosta. Kannattaako pelit kuitenkaan ostaa, jos aikaisemmat pelit on jo pelattu? Pelit eivät tuo mitään merkityksellistä uudistusta, joten siltä tasolta ei, mutta mikäli pelit haluaa pelata uudestaan läpi, se kannattaa tehdä Switchillä. Varsinkin, jos Bayonetta 2:sta ei ole vielä päässyt kokemaan kannattaa ostaa se Switchille, sillä vaikka pelin fyysinen versio sisältää molemmat pelit, ne voi ostaa eshopista erikseen, mikäli haluaa pelata vain toista. Joten Bayonettan matkaan kannattaa hypätä vielä kerran ennen Bayonetta 3:n julkaisua, sillä Switchin kannettavuuden ansiosta voit ihailla “maisemia” missä ja milloin vain.

Kiitos Nintendolle ja Bergsalalle pelin arviokappaleesta.