Peliruukku

Online

Striimiputki ONLINE!

twitch.tv/peliruukku

Hyrule Warriors

Hyrule Warriors on Team Ninjan ja Omega Forcen kehittämä ja Nintendon ja Tecmo Koein julkaisema peli Wii U:lle. Peli on The Legend of Zelda -sarjasta tehty spin off, mutta toistetaanko tässä samat virheet kuin CD-i :n Zeldoissa vai voisiko uuden spin offin tekemisestä koitua jotain uutta ja mahtavaa.

Olipa kerran

Tarina alkaa kun Zelda näkee unta tulevasta vaarasta, joka onkin lähempänä kuin kukaan osasi odottaa. Zelda ja Sheikah-klaaniin kuuluva Impa, joka on vannoutunut suojelemaan Hyrulen kuningas perhettä, lähtevät etsimään Hyrulen uutta sankaria. Zelda huomaa Hyrule-linnan harjoittelu alueella nuoren ja taidoiltaan taitavan ritari kokelaan nimeltä Link. Odottamatta kaukana horisontissa näkyy synkkä sumu jota ratsastavat pahan joukot. Epäröimättä Zelda, Impa, linnan eliittijoukot ja Link valmistautuvat elämänsä suurimpaan taisteluun.

Peli on, kuten aikaisemmin mainitsin, The Legend of Zelda -sarjasta tehty spin off. Peli yhdistää The Legend of Zeldan maailman ja Dynasty Warriorsin pelityylin, mutta tähän soppaan on lisätty muutamia lisämausteita.

Pelin alkaessa tulee välittömästi lämmin mieli ja näkee heti kuinka kaunis ja lämmin maailma on, mutta huomaa hyvinkin äkkiä, että kun peli haluaa näyttää synkkyyttä ja epätoivoa sen se myös tekee. Peli näyttää kaikinpuolin kauniilta ja hyvin hiotulta eikä missään vaiheessa tunnu siltä että pelintekijät olisivat alkaneet laiskoiksi.

Melkoinen matka maaliin

Peli sisältää neljä eri pelimuotoa. Legend, Free, Adventure ja Challenge -muoto. Legend muoto on pelin tarinapeli. Mene kaikki kentät läpi ja seuraa tarinaa. Vaikkei sitä odottaisikaan, pelin tarina on hyvin huolella tehty ja mielenkiintoinen tämän tyyppisessä pelissä. Minua jaksoi kiinnostaa tarina alusta loppuun. Free muoto taas on että saa vapaasti pelata samoja kenttiä kuin Legend muodossa. Eli pähkinänkuoressa Legend muoto ilman tarinaa. Adventure muoto perustuu ensimmäisen The Legend of Zeldan maailmaan. Siinä pitää kukistaa kahdeksan vastusta, jotta pääsisi sen läpi. Muodossa on monia eri alueita joista voi löytyä erilaisia esineitä ja esine kortteja, joita voi käyttää muissa alueissa ja tällä tavoin löytää vielä lisää kerättävää. Tämä muoto on ainoa missä voi pelata netissä muiden pelaajien kanssa, joka lyhyellä testauksella toimi todella hyvin mikä nostaa kysymyksen miksei pelissä ole erillistä moninpelimuotoa. Hyvin hauska ja hyvin tehty muoto, jota pelaa monia monia tunteja. Viimeisenä on Challenge muoto, jossa ollaan jollain tietyllä alueella ja peli heittää milloin minkäkinlaisia haasteita niskaan, kuten tapa 500 vihollista 5 minuutissa tai 300 10 minuutissa käyttäen erikoisiskua. Tässä muodossa otetaan mittaa miehestä ja testataan todelliset taidot pelissä.

Pelin ideana toimii massiivisten vihollisarmejoiden tuhoaminen, tukikohtien kaappaaminen ja erilaisten tehtävien suorittaminen taistelualueella. Ideasaattaa kuulostaaa yksitoikkoiselta ja tylsältä, mutta sitä se ei ole. Peli voi käydä hyvinkin intensiiviseksi puolustaessa jotakin kohdetta tai paikkaa tai jos täytyy kiirehtiä auttamaan muita puolulaisia varsinkin vaikeimmilla vaikeustasoilla. Pelistä löytyy tuttuun tapaan easy, normal ja hard -vaikeustaso, mutta pelin läpäistessä aukeaa uusi Hero-vaikeustaso. Tässä viholliset kaipaavat enemmän suostuttelua ja sitäkin enemmän kylmää rautaa naamaansa. Hero-vaikeustasolla saa enemmän parempia aseita käyttöönsä, mutta riskit ovat myös sen mukaiset. Kentän aikana kyllä tulee myös erillisiä välipisteitä, joista voi kuoleman kohdatessa jatkaa. Vaikkei kenttiä pääsisi ensimmäisellä yrittämällä, peli tallentaa saadut kokemuspisteet päätit sitten aloittaa välipisteeltä, kentän alusta tai palata kokonaan alkuvalikkoon, joten tarpeeksi vihollisia tappamalla hahmo nousee uudelle tasolle ja hahmosta tulee täten voimakkaampi. Pelissä on myös ominaisuus, että voi tallentaa pelin kesken kentän, jos sattumoisin tulee äkkilähtö jonnekkin. Tämän tallennuksen aikana ei voi kuitenkaan tehdä mitään muuta, kuin jatkaa peliä ja kun peliä jatkaa kohta poistuu. Tämä on mielestäni mukava ominaisuus ja olen pitkään toivonut, että useampi peli käyttäisi tätä menetelmää.

Pelin kontrollit ovat seuraavat: vasemmasta tatista ohjataan hahmoa kun taas oikeasta säädetään kameraa. Y-näppäimestä tekee tavallisen iskun ja X:stä voimakkaan iskun. B:stä tekee väistöliike ja A:sta tekee erikoisiskun, joka aiheuttaa paljon vahinkoa iskun tiellä oleville vihollisille. Iskua voi käyttää vain kun Erikoisisku-mittari on täynnä ja sitä saa täytettyä päihittämällä vihollisia. D-padista painamalla alaspäin joko loitonnetaan tai lähennetään ruudun oikeassa yläkulmassa olevaa karttaa, kun taas painamalla oikealle tai vasemmalle valitaan esine. Esineitä voi myös valita painamalla gamepadin näyttöä, jolloin kaikki esineet tulevat ruudulle ja sormi viedään valittavan esineen päälle. ZR:stä käytetään valittu esine ja ZL:stä torjutaan tai keskitetään kamera. L:stä lukittaudutaan viholliseen, jonka voi myös tehdä oikeasta tatista ja tällä tatilla myös vaihdetaan vihollista. R-näppäintä painamalla aktivoidaan Focus Spirit -tila, jossa hahmo on voimakkaampi ja nopeampi. Hahmo ei kuitenkaan ole voittamaton tässä tilassa vaan menettää sydämiä ottaessaan osumaa, mutta ei kuitenkaa horjahda iskun osuessa. Taikavoimamittari täytyy kuitenkin olla täynnä, että tätä voi käyttää ja A:ta painamalla tässä tilassa tekee voimakkaan Focus Spirit -hyökkäyksen, joka kuluttaa jäljellä olevan taikavoiman. Pelin kontrollit toimivat hyvin eikä missään kohtaa tarvitse samaa nappulaa painaa kahdesti kun ensimmäisellä kerralla peli ei lukenut painallusta. Gamepadin näytöltä näkee tärkeimmät huomautukset ja tehtävät sekä omien puolulaisten energiat.

Its dangerous to go alone

Pelissä on monia tuttuja hahmoja Zelda-sarjasta, mutta myös muutama uusikin tulokas. Linkin, Zeldan ja Impan lisäksi löytyy esimerkiksi Midna ja Darunia. Muutamia piilotettuja hahmojakin löytyy, joita ei tavallisella tarinan pelaamisella saa vaan niiden hankkimiseen täytyy nähdä hieman enemmän vaivaa. Hahmot voivat käyttää erilaisia aseita, eikä hahmoja ole rajoitettu käyttämään vain yhdenlaisia aseita. Esimerkiksi Link voi käyttää miekkaa ja tulisauvaa. Uusia aseita saa menemällä kenttiä läpi ja löytämällä niitä kentistä löytyvistä arkuista.

Jokaisella hahmolla on omat hyökkäys combonsa ja erikoisliikkensä. Tämä tuo paljon mielenkiintoa peliin, kun ei tarvitse katsella samoja hyökkäysliikkeitä kerta toisensa jälkeen, kun pelissä ei ole kahta hahmoa joilla olisi samat hyökkäysliikkeet. Lisää comboja saa kehittämällä hahmoa, mutta niitä voi tosin hankkia vain viisi yhdelle aseluokalle.

Pelistä löytyy lokaali kaksinpeli, joka toimii yhtä hyvin, kuin koko pelikin. Jos pelistä pitäisi jotain huonoa sanoa niin se on erillisen moninpelin puuttuminen. Harmillisesti on mahdollista ettei sitä koskaan tule tähän peliin. Pelissä on myös pientä hidastumista, jos vihollisia on järjettömästi ja katsoo niitä kaikkia. Tätä kuitenkin tapahtui niin harvoin ettei se missään vaiheessa haitannut.

Pelin kauppana toimii Bazaari, josta voi ostaa hahmoilleen erilaisia merkkejä tiettyjä materiaaleja vastaan. Merkeistä saa kaikenlaista apua, kuten uusia comboja, lisäsuojaa tiettyjä elementtejä vastaan tai muita peliä helpottavia esineitä. Merkit eivät ole kertakäyttöisiä vaan kun ne on ostanut niin ne säilyvät aina, mutta jokaisella hahmolla on omat merkit jotka täytyy ostaa. Bazaarissa voi myös kehittää hahmojen tasoa. Suurimmalla tasolla olevaa hahmoa ei voi kuitenkaan kehittää korkeammalle, vaan kaikkia muita hahmoja voi kehittää kokeneimman hahmon tasolle asti. Tästä huvista joutuu taas maksamaan rupioita, jotka toimivat pelin omana valuuttana ja tämä ei tule halvaksi pitemmällä tähtäimellä varsinkin hahmojen määrän takia. Bazaarissa voi kehittää erilaisia sekoituksia, joilla voi nostaa esimerkiksi aseiden ja materiaalien saantia. Nämä kuitenkin kestävät vain yhden tappelun ajan. Viimeisenä Bazaarissa voi yhdistellä aseita. Voimakkaampaan aseeseen voi laittaa jonkun tietyn ominaisuuden, joka jossain toisessa aseessa on.

Song of Time

Musiikki pelissä on hyvin hienoa ja tunnelmaan sopivaa. Pelissä on odotetusti vanhojen The Legend of Zeldojen kappaleita remixattuna, mutta pelistä löytyy myös uusia tekeleitä. Ääniefektit ovat myös hyvän ja muhkean kuuloisia. Aina tulee tyydyttävä tunne kun saa lähetettyä vihollisen kauas erikoisiskulla. Varsinkin kun taustalla alkaa soimaan The Legend of Zeldan -teema hevi vivahteella niin tietää, että nyt on tosi kyseessä ja ei auta muuta kuin laittaa tiellä oleville vihollisille maasta kasvavaa ruohoa syötäväksi suuhun.

Pelin kentistä voi löytää erilaisia kerättäviä esineitä, kuten kultaisia Skullatullia ja sydämen osia tai kokonaisia säiliöitä. Kultaisilta Skullatullista saa aina yhden osan suuremmasta taulusta. Tietyn määrän kerättyään saa aina jotain erikoista esimerkiksi juomien voima kasvaa. Näiden keräämiseen liittyy aina joku tietty sääntö kuten esimerkiksi tapa 1000 vihollista tai pelaa jollakin tietyllä hahmolla tai aseella. Kun sääntö on täyttynyt niin Skullatulla ilmestyy johonkin kentän osaan ja se täytyy käydä nappaamassa ennen kuin se livahtaa karkuun. Sydämen osia ja säiliöitä pitää vain etsiä jollakin tietyllä hahmolla. Ne voivat olla vain jossakin piilossa tai sitten täytyy kaapata joku tietty tukikohta että se ilmestyisi. Pelissä saa myös erilaisia mitaleita, kun on suorittanut tiettyjä asioita esimerkiksi katkaise 100 ruohon palasta ja tapa tietyn verran vihollisia. Kun mitalin saa sen voi jakaa suoraan Mii-verseen, jos sellainen asetus on päällä.

Yhteenveto

Hyrule Warriors on mukava Hack and Slash -genren peli, joka ei jätä kylmäksi Dynasty Warriorsin tai The Legend of Zelda -sarjan faneja. Myös pelaaja, jolla ei ole minkäänlaista tunnesidettä näihin pelisarjoihin, pääsee peliin helposti mukaan ja nauttii varmasti pelin seurassa vietetystä ajasta. Itse en ole koskaan välittänyt Dynasty Warriors -pelisarjasta, mutta tämän jälkeen alan nähdä niitäkin pelejä uudessa valossa. The Legend of Zelda -sarja kuitenkin on aina ollut oma lempisarjani. Vaikka odotinkin pelin olevan vähintään ihan hyvä lisäys peli kokemuksiini, se yllätti minut aivan täysin ja pomppasi suoraan vuoden peliksi. Pelin maailma on hieno ja tunnelmallinen ja musiikki on korvia hivelevää ja mukaansa tempaavaa ja pelattavuus silkkaa rautaa.. Itselläni kului Legend pelimuotoon noin 15 tuntia, mutta pelasin hard-vaikeustasolla ja kuolin pari kertaa. Helpommalla vaikeustasolla pelatessa tarinassa menee noin 13 tuntia, mikä on enemmän kuin riittävästi.Itselläni on kulunut kirjoittamishetkellä yli 30 tuntia pelin parissa ja kerättävää löytyy vielä paljon ja Adventure pelimuodossa en ole vielä edes ensimmäistäkään vastusta päihittänyt, joten pelattavaa riittää yllin kyllin. Suosittelen peliä oikein paljon Dynasty Warriorsin ja The Legend of Zeldan vanhoille tutuille ja sellaisillekkin, joita ei ole kumpikaan pelisarja koskaan napannut.

Kiitos Nintendolle ja Bergsalalle arviokappaleesta.