Peliruukku

Online

Striimiputki ONLINE!

twitch.tv/peliruukku

Travis Strikes Again: No More Heroes

Travis Touchdown palaa jälleen Travis Strikes Again: No More Heroesin kanssa, mutta tällä kertaa hieman pienemmässä pelissä. Edellisestä No More Heroesista on kulunut jo yhdeksän vuotta, mutta Suda51 ei ole selvästikään vielä valmis jättämään pelisarjaa rauhaan. Peli toimii hieman eri lailla kuin aikaisemmat No More Heroesit, mutta pystyykö peli säilyttämään samankaltaisen huumorin vai onko peli vain nopeasti kyhätty teos, jonka tarkoituksena olisi nostaa odotusta kolmatta osaa varten?

Kiva tappaa vanha tuttu

Peli alkaa, kun Badman hyökkää Travisin asuntoon, jossa pelataan Hotline Miamia. Travisin ja Badmanin taistellessa harvinainen pelikonsoli Death Drive Mk II imaisee molemmat sisäänsä. Travisin ja Badmanin täytyy päihittää peli päästäkseen ulos ja tämän jälkeen heidän on löydettävä kaikki pelit kyseiseen pelikonsoliin. Tarina on yksinkertaisuudessaan tämä, mutta pelin tarinaa kerrotaan enemmän pelien etsimis osuudessa, joka on tehty retron visuaalisen romaanin tapaan. Tarina on itsessään hyvin sekava, mutta se on tahalleen tehty tällä tavalla, mikä on hyvin No More Heroesin tyylistä. Vaikka tarina ei ole kovin kummoista seurattavaa, siitä tekee mielenkiintoisen se, miten sitä kerrotaan retron visuaalisen romaanin tapaan. Yllättäen myös nämä tarina kohtaukset ovat pelin parasta antia.

Huitomalla huti

Peliä pelataan itsessään hack and slash -tyylillä huitoen vihollisia lasermiekalla tai pesäpallomailalla riippuen kummalla hahmolla pelaat. Hahmoja voi myös vaihtaa lennosta ja peliä voi pelata kaverin kanssa, jolloin toinen pelaa Travisilla ja toinen Badmanilla. Pelissä edetään hyvin lineaarisesti tappaen vihollisia matkalla. Jokainen kenttä tai peli perustuu tähän samaan kaavaan, paitsi yhdessä on pieni osuus, jossa ajetaan autolla. Joy-Conia voi myös heiluttaa, jolloin Travis lataa lasermiekkaansa ja Badman juo kaljaa ja täten voimistuu. Taisteleminen on pitkälti kahden napin hakkaamista, mutta pelin edetessä saa uusia taitoja, joilla voi esimerkiksi heittää vihollisia tai sähköttää niitä. Taitoja voi olla käytössä vain neljä kerrallaan, mutta niitä voi vaihtaa milloin vain. Hahmoilla on myös oma erikoisisku, joka latautuu taistellessa ja sen avulla voi aiheuttaa enemmän tuhoa kuin tavallisesti. Kenttien päätteeksi joutuu myös taistelemaan vastusta vastaan, joka ei kovinkaan vaikea edes vaikeimmalla vaikeustasolla, sillä sinulla on käytössäsi tietty määrä elämiä, joiden avulla saat jatkaa siitä mihin kuolit. Tämän jälkeen pelistä pääsee ulos ja voit aloittaa pelin tarinaosuuden nimeltä Travis Strikes Back. Tässä seuraat vain tarinaa lukemalla tekstiä retrotyylisessä visuaalisessa romaanissa. Tämä on ehdottomasti pelin paras puoli, sillä tarinaa kerrotaan tässä osuudessa jännittävästi ja huumoria osataan käyttää todella hyvin. Kun tarina on luettu, on taas aika pelata uusi kenttä. Itse pelattava osuus eli hack and slash on selvästi pelin huonoin puoli, mikä on todella outoa, ottaen huomioon, että Travis Strikes Back osuus on todella mukavaa seurattavaa, vaikkei siinä niinkään pelatakaan. Hack and slash käy pelissä vain todella nopeasti tylsäksi ja se on todella itseään toistavaa. Huumoriakaan ei käytetä samalla tavalla hyödyksi, joten itse pelattava osuus epäonnistuu melkein jokaisella osa-alueella. Pelissä on myös todella pahoja bugeja, jotka pilaavat pelikokemusta. Esimerkiksi ovet eivät aukea, vaikka kaikki viholliset on tapettu, peli heittää sinut aivan toiseen paikkaan, kun tiput rotkoon, vaikka sinun pitäisi vain kuolla ja joudut tappelemaan vastusta vastaan, kun kamera on jossain aivan muualla. Näitä bugeja varmasti korjataan, mutta epäilen, että suurin syyllinen on pelimoottori Unreal Engine 4, jota kehittäjät eivät vielä osanneet käyttää kunnolla.

Ohjaten metsässä

Kontrollit toimivat suurimmaksi osin hyvin, vaikka hyppääminen ei onnistunut, vaikka nappia painoi, mutta tämä ei kuitenkaan ollut jatkuva ongelma. Muuten kontrollit toimivat tarpeeksi hyvin pelin ollessa näin yksinkertainen. Kentistä voi myös löytää erilaisia kolikoita, joiden avulla voi ostaa erilaisia paitoja hahmoille Traviksen asunnolta. Paitoja on todella paljon ja niissä on yleisesti jonkinlainen kuva jostain indie-pelistä, kuten Undertalesta, Hyper Light Drifteristä tai Pocket Rumblesta. Kenttiin voi myös palata myöhemmin esimerkiksi etsimään kissaa nimeltä Jeane, sillä häneltä voi saada jotain, jos löytää hänet jokaisesta kentästä.

Pelin ulkonäköä on vaikea kuvailla, mutta se muistuttaa hyvin paljon Suda51:n omaa tyyliä, ja pelin tyyliä voisi verrata esimerkiksi hieman Killer7:aan tai tietenkin aikaisempiin No More Heroeseihin. Itse kentät näyttävät hyvin tylsiltä ja elottomilta, mutta ennen kenttiä tapahtuvat välivideot ovat todella hienosti tehty. Travis Strikes Back osuudessa peli näyttää kuitenkin paljon persoonallisemmalta, vaikka siinä käytetään väreinä vain vihreää ja mustaa. Musiikissa on samanlainen ilmiö. Kentissä musiikki on hyvin monotonista, mutta Travis Strikes Backissa musiikilla on persoonallisuutta ja väriä.

Yhteenveto

Travis Strikes Again: No More Heroes on hyvin mielenkiintoinen tapaus, sillä pelillisesti se epäonnistuu monella eri osa-alueella, mutta pelin tarinankerronta ja huumori tekevät siitä pelattavan. Hack and slash osuudet ovat todella tylsiä ja itsestään toistavia ja pelin pääpaino sijoittuu selvästi tähän osuuteen. Tätä ei myöskään auta se, että pelissä on todella paljon pahoja bugeja, jotka pilaavat pelikokemusta, puhumattakaan kontrolleista, jotka eivät ole hirveitä, mutta näin yksinkertaisessa pelissä niiden pitäisi toimia moitteitta. Pelin kuitenkin pelastaa Travis Strikes Back tarinaosuus, jossa tarinankerronta ja huumori on ensiluokkaista. Tämä on kuitenkin ongelma, sillä se ei ole muuta kuin tekstin lukemista. Pelin ulkonäkö ja äänimaailma kärsii myös samasta ongelmasta eli ne eivät ole kummoista hack and slash osuuksissa, mutta ne ovat hyvin tehty Travis Strikes Back osuudessa. Peli on myös mielenkiintoinen tapaus siksi, koska suosittelisin peliä mielelläni kaikille, jotka haluavat kokea jotain erikoista tai pitävät yleensäkin Suda51:n peleistä, mutta samalla suosittelen vain juoksemaan pelin varsinaiset kentät läpi mahdollisimman nopeasti ja seuraamaan vain Travis Strikes Back osuutta. Peliä ei ole onneksi hinnalla pilattu, sillä se maksaa vain pari kymppiä ilman DLC:itä, joita ei ole vielä julkaistu. Travis Strikes Back osuus oli ainoa syy miksi jaksoin edes pelata pelin läpi ja uskoisin, että peli olisi paljon parempi, jos peli olisi ollut vain Travis Strikes Back.

Kiitos Nintendolle ja Bergsalalle pelin arviokappaleesta.